Juoksijan mysteeri: Runners´s High

Emmekö kaikki tavoittele sitä? Raskaan juoksuharjoituksen aikaansaamaa huumaavaa tunnetta? Mutta mikä on Runners´s High ja miten tämä euforinen olotila saavutetaan? Tähän mysteeriin kytkeytyy myös toinen arvoitus: miksi muut kokevat sen, mutta minä en? Tiede on yrittänyt löytää ongelmaan ratkaisun, ja me paljastamme sinulle ainakin osan totuutta.

Mikä on Runner´s High?

Tämä englanninkielinen termi, josta suomeksi käytetään nimitystä juoksijan taivas, viittaa siihen, että rasittava jopa kivulias juoksuharjoitus tuottaa nautintoa. Kestävyysurheilijat kokevat ja kuvaavat juoksijan taivasta hieman eri tavoin, mutta yhteistä on liikuntasuorituksen tuottama huumaava olotila: kivun tunne häviää ja juokseminen on niin vaivatonta, että voisit jatkaa loputtomiin. Ajantaju katoaa, pelot häviävät ja juoksun päätyttyä koet syvän rentoutumisen tunteen.

Kuulostaa huikealta! Katsotaanpa, mitä meidän tulisi tehdä, jotta saavuttaisimme tämän fantastisen tilan. Juoksun intensiteetti ja kesto vaikuttavat siihen, että kehomme erittää tiettyjä kemiallisia aineita, jotka laukaisevat tämän päihdyttävän tunteen.

Mikä aiheuttaa Runner’s High-ilmiön? Endorfiinit vs. endokannabinoidit

Tämän reaktion aiheuttamista kemiallisista muutoksista on olemassa kaksi tieteellistä koulukuntaa: perinteisen näkemyksen mukaan Runner´s High -ilmiö johtuu endorfiinista. Tuoreemman teorian mukaan endokannabinoidijärjestelmällä on ratkaiseva rooli. Mutta mitä nämä kaksi tieteellistä termiä tarkalleen tarkoittavat?

❤️ Endorfiinihypoteesi

Endorfiineja voidaan kuvata endogeenisiksi opiaatteiksi tai elimistön omaksi huumeeksi. Endorfiinihumala nujertaa ensisijaisesti kivun lihaksissa. Mutta vaikuttako se myös aivoihin? Kyllä, mutta vain kiertoteitse. Juoksun aikana veren beta-endorfiini pitoisuus nousee, mutta beta-endorfiinit eivät pääse vaikuttamaan aivoihin suoraan, koska molekyylit ovat liian isoja läpäistäkseen veri-aivoesteet.

Viimeaikaisen tutkimuksen mukaan enkefaliinit1 (kipua lievittävät peptidit, jotka luokitellaan yleensä endorfiineiksi) voivat sitä vastoin tunkeutua veri-aivoesteen läpi. Kahden tunnin juoksun aikana tehdyt aivotutkimukset osoittivat, että näitä endorfiinien kaltaisia enkefaliineja löytyi aivojen prefrontaalisilta ja limbisiltä alueilta eli alueilta, jotka muuten reagoivat tunteisiin, kuten rakkauteen.

Endokannabinoidihypoteesi

Jos termi endokannabinoidi kuulostaa tutulta, niin se ei ole pelkkää sattumaa. Tämän kemiallisen aineen nimi on johdettu suoraan sanasta kannabis, ja tätä endogeenista ainetta vapautuu verenkiertoon juoksun aikana aiheuttaen samankaltaisen päihdyttävän vaikutuksen kuin kannabiksen käyttö.

Endokannabinoidit voivat läpäistä veri-aivoesteen helpommin kuin endorfiinit3, ja henkisen euforiatilan lisäksi ne toimivat myös puudutusaineina. Kokeessa4, jossa hiiret pakotettiin juoksemaan juoksupyörässä viiden tunnin ajan, yhteys juoksijan taivas -ilmiön ja kannabinoidireseptorien välillä oli ilmeinen, koska hiiret osoittivat vähemmän herkkyyttä kivulle ja pelolle juoksun jälkeen. Kun hiirille annettiin endokannabinoidisalpaajia, ne pysyivät ahdistuneina ja reagoivat herkästi kipuun juoksemisesta huolimatta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että endorfiinit tai endokannabinoidit eivät todennäköisesti yksinään laukaise Runner's High- tai juoksijan taivas -ilmiötä. Sen sijaan nämä kaksi stimulanttia toimivat yhdessä juoksun aikana, mutta ilmiö vaatii lisätutkimuksia5.

Kuinka minä voin kokea Runner’s High -ilmiön?

• ⏱️ Kuten jo mainittiin aivojen skannauskokeessa, selkeät merkit Runner's High -ilmiöstä näkyivät yli kahden tunnin juoksun aikana, mutta jopa tunnin juoksu ilman keskeytyksiä voi olla riittävä tämän tilan saavuttamiseksi. . Eine Stunde ohne Unterbrechungen kann unter Umständen auch schon reichen, um diesen Zustand zu erreichen.
• Juoksun intensiteettitaso on myös ratkaiseva: kohtalainen vauhti on paras, mutta silti vauhdin on oltava riittävän nopea, jotta keho alkaa erittämään endorfiineja ja endokannabinoideja.
• Olennaista on päästä tasaiseen rytmiin transsimaisen tilan6 saavuttamiseksi. Musiikin kuuntelulla juoksun aikana voi olla tähän positiivinen vaikutus.
• ‍♀‍ Jos juoksuharjoittelusi on lyhyempää, hallituilla sprinttiväleillä, niin sinulla on paremmat edellytykset saavuttaa juoksijan taivas.
• ☯ On tärkeää löytää oikea tasapaino kehon yli- ja alihaastamisen välillä; yleensä maltillista kahden tunnin juoksua pidetään kultaisena keskitienä

Miksi muut kokevat Runner´s High- ilmiön, mutta minä en?

Oletko kuullut paljon juttua Runner's High -ilmiöstä tiedotusvälineissä, keskustelufoorumeissa tai juoksuyhteisössäsi, mutta et ole koskaan itse kokenut sitä? Ehkä olet liian kärsimätön tai kokematon, koska tilastollisesti säännöllisesti juoksevilla on korkein todennäköisyys kokea juoksijan taivas.

Ehkä juokset vähän liian nopeasti ja rasitat liikaa kehoasi? Tai se voi johtua fyysisistä ominaisuuksistasi? Hormonien tuotanto ja vapautuminen elimistöön voi vaihdella huomattavasti eri henkilöiden välillä, kuten 25 juoksutoverin sylkitesti on osoittanut.

Periaatteessa jokainen henkilö on kuitenkin biologisesti kykenevä saavuttamaan juoksijan taivaan. Joillekin se vaatii vain hieman enemmän kokeilua ja testaamista, mitä tulee juoksuharjoitusten pituuteen ja intensiteettitasoon.

Johtopäätös: Millainen vaikutus Runner's High -ilmiöllä on sinuun?

Empiirisiä ja anekdootteja todisteita on runsaasti, mutta Runner's High on edelleen jonkin verran hengenomainen ja abstrakti ilmiö. Olipa kyse endorfiinien tai endokannabinoidien tai molempien vaikutuksesta, niin tärkeintä on stimuloida keho vapauttamaan aineita, jotka aikaansaavat nautinnollisen olotilan pitkäkestoisen ja kohtuullisen vauhdikkaan juoksuharjoituksen aikana. Oletko yksi niistä, jotka ovat jo kokeneet juoksijan taivaan vai koetko sen lähes säännöllisesti? Siinä tapauksessa voit pitää itseäsi onnekkaana, koska palkitsemisperiaate motivoi sinua jatkamaan. Vieläkö odottelet vuoroasi? Sillä voi olla positiivinen vaikutus harjoitteluusi, koska nyt sinulla on motivaatio juosta pidempään tai tuoda vaihtelua harjoitteluusi. Lopussa kiitos seisoo!

Runner High pähkinän kuoressa

lataa PDF

Kuvat:
Andrew Tanglao / Unsplash
Matthew LeJune / Unsplash

Lainaukset:
Arnold, R. & Schutt, K. (2019). Up and Running. Grey Matters Journal. https://greymattersjournal.org/up-and-running/
Boecker, H., Sprenger, T., Henriksen, G., Stangier, I., Wester, H. J., Toelle, T. R. & Spilker, M. E. (2005). Characterizing the optimal acquisition duration of [18F]fluoroethyl-diprenorphine PET studies. Journal of Cerebral Blood Flow & Metabolism, 25(1), 664.
Fuss, J., Steinle, J., Bindila, L., Auer, M. K., Kirchherr, H., Lutz, B. & Gass, P. (2015). A runner’s high depends on cannabinoid receptors in mice. Proceedings of the National Academy of Sciences, 112(42), 13105–13108.
Harber, V. J. & Sutton, J. R. (1984). Endorphins and Exercise. Sports Medicine, 1(2), 154–171.
Hicks, S. D., Jacob, P., Perez, O., Baffuto, M., Gagnon, Z. & Middleton, F. A. (2019). The Transcriptional Signature of a Runner’s High. Medicine & Science in Sports & Exercise, 51(5), 970–978.
Howlett, T. A., Tomlin, S., Ngahfoong, L., Rees, L. H., Bullen, B. A., Skrinar, G. S. & McArthur, J. W. (1984). Release of beta endorphin and met-enkephalin during exercise in normal women: response to training. BMJ, 288(6435), 1950–1952.
Pardridge, W., Triguero, D. & Buciak, J. L. (1990). βEndorphin Chimeric Peptides: Transport through the Blood-Brain Barrierin Vivoand Cleavage of Bisulfide Linkage by Brain*. Endocrinology, 126(2), 977–984.
Sparling, P. B., Giuffrida, A., Piomelli, D., Rosskopf, L. & Dietrich, A. (2003). Exercise activates the endocannabinoid system. NeuroReport, 14(17), 2209–2211.
Winderl, A. C. M. (2017). What Causes the Legendary Runner’s High and How to Feel It. SELF. https://www.self.- com/story/what-causes-runners-high-and-how-to-feel-it